KT:n pienkirje, lomitustoimen paikallisyksiköille

18.10.2019

 

 

Soveltamisohjeita KVTES 2018-2019 työaikamääräysten ja liitteen 13 noudattamiseen lomitustoimessa

Tässä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (jäljempänä KT) ja palkansaajajärjestöjen yhteisessä kirjeessä annetaan tulkintaohjeita, joiden tarkoituksena on auttaa paikallisia tahoja työaikamääräysten soveltamisessa.

Tässä kirjeessä ei ole käsitelty uuden 1.1.2020 voimaan tulevan työaikalain vaikutuksia kunta-alalla. Uuden työaikalain voimaantuloa ja sen vaikutuksia kunta-alalla on selostettu yleiskirjeessä 11/2019. Ohjeet koskevat myös lomitusliitettä soveltavia.

1: Maatalouslomittajiin sovellettavat työehtosopimusmääräykset työaikojen osalta

Maatalouslomittajien palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTES liitteen 13, Maatalouslomittajia koskevat erityismääräykset, sekä liitteen 7 Lomituspalveluhenkilöstö, mukaisesti. Lisäksi lomittajiin sovelletaan yleistä KVTES sopimusta sitä osin, kuin liitteen 13 1 §:ssä on erikseen todettu.

Määräykset, jotka koskevat poissaolon vaikutusta työaikaan ovat käytännössä samat kuin yleistyöajassa. Ainoana poikkeuksena on se, että lomituksessa vuorokautinen ylityöraja on 12 tuntia sekä se, että sellaisena viikkona, jona viikoittainen vapaa-aika on sovittu siirrettäväksi myöhemmin annettavaksi, säännöllinen työaika on enintään 56 tuntia. Sopijaosapuolet korostavat, että työturvallisuuden ja työssä jaksamisen kannalta työt tulee pyrkiä järjestämään siten, että säännöllinen viikkotyöaika on huomattavasti alle tämän tuntimäärän.

KVTES 2018-2019 muuttuneiden työaikamääräysten noudattamisesta on ohjeistettu KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteisen yleiskirjeen 2/2018 liitteissä 2 ja 3. Liitteen 13 muutoksista on ohjeistettu lomitusyksiköille toimitetussa KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteisessä pienkirjeessä 4.4.2018. Kirjeet sisältävät mm. ohjeita siihen, miten ns. poissaolomääräyksiä sovelletaan.

Yleiskirjeet löytyvät osoitteesta www.kt.fi.  

 

 

 

2: Työajan tasoittumisjärjestelmä KVTES III luvun 27 §

Kun säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi kahden tai useamman viikon pituisena työaikajaksona, työtä varten on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi, kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeaa.

Tasoittumisjärjestelmä laaditaan vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen työaikaan.

  • Esimerkki 1: Täyttä työaikaa (38 tuntia 45 minuuttia/vko) tekevän lomittajan neljän viikon tasoittumisjakson työaika voi jakautua seuraavasti I viikko 37 tuntia, II viikko 40 tuntia, III viikko 38 tuntia ja IV viikko 40 tuntia. Tällöin säännöllinen työaika on yhteensä 155 tuntia eli keskimäärin 38 tuntia 45 minuuttia viikossa.
  • Esimerkki 2: Osa-aikatyötä (30 tuntia viikko) tekevän lomittajan neljän tasoittumisjakson työaika voi jakautua seuraavasti: I viikko 25 tuntia, II viikko 39 tuntia, III viikko 30 tuntia ja IV viikko 26 tuntia. Tällöin työaika on yhteensä 120 tuntia eli keskimääräin 30 tuntia viikossa.

Tasoittumisjärjestelmästä pitää käydä ilmi tasoittumisjakson pituus ja kunkin viikon säännöllinen työaika sekä mahdollisuuksien mukaan vapaapäivät. Edellä olevien esimerkkien mukaisissa tilanteissa tasoittumisjärjestelmästä tulee käydä ilmi:

  • Esimerkkien 1 ja 2 mukaisissa tilanteissa tilanteessa tasoittumisjärjestelmästä tulee näkyä, että kysymyksessä on neljän viikon tasoittumisjakso ja kunkin viikon säännöllisen työajan tuntien yhteismäärä sekä mahdollisuuksien mukaan vapaapäivät.
  • Huomioitavaa on, että tasoittumisjärjestelmästä tulee näkyä myös osa-aikaisen osalta kunkin viikon säännöllinen työaika, vaikka muu kuin vuorokautinen ylityö tarkastellaan osa-aikaisen kohdalla jaksokohtaisesti eikä viikoittain kuten täyttä työaikaa tekevillä. Poikkeuksena on liitteen 13 3 § 2 momentissa mainittu 56 tunnin ylityöraja, joka koskee sekä osa-aikaista että kokoaikaista maatalouslomittajaa. Sellaisena viikkona, jonka viikoittainen vapaa-aika on sovittu siirrettäväksi myöhemmin annettavaksi, on säännöllinen työaika enintään 56 tuntia.

Eri tasoittumisjaksojen pituudet voivat vaihdella. Ajoittain voi olla käytössä esimerkiksi neljän viikon ja ajoittain kahden viikon tasoittumisjakso. Käytössä olevien jaksojen pituudet on määritelty lomitusliitteessä, jonka mukaan tasoittumisjakso voi olla yhden, kahden tai neljän viikon pituinen.

Lomitusliitteen mukaan työaika ei voi tasoittua kolmessa viikossa tai neljää viikkoa pidemmässä ajanjaksossa. Muun pituisen tasoittumisjakson käyttäminen edellyttää paikallisen sopimuksen tekemistä asiassa, kts. työaikaluvun 3 §. Tällöinkin työaika on suunniteltava koko jakson ajalle.

Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä. Lomittajalle on työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista ilmoitettava hyvissä ajoin.

3: Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo

Työvuoroluetteloon suunnitellaan etukäteen koko jakson osalta kunkin työpäivän kellonaika, jona työaika alkaa ja päättyy.

Tämä ei aina ole mahdollista ja sen vuoksi sopimusmääräys mahdollistaa sen, että työvuoroluetteloa ei tehdä koko tasoittumisjakson ajaksi siinä vaiheessa, kun jakson ensimmäisen viikon työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään viikkoa ennen tasoittumisjakson alkua.

Jos koko tasoittumisjaksoksi ei ole mahdollista laatia työvuoroluetteloa, työnantajan on antaessaan jakson ensimmäisen viikon työvuoroluettelon tiedoksi, ilmoitettava myös tieto käytössä olevan tasoittumisjakson pituudesta ja kunkin viikon säännöllisestä työajasta kuten edellä on todettu.

Esimerkki, täyttä tai osa-aikatyöaikaa tekevä:

  • Ensimmäisen viikon osalta on annettava viikkoa ennen työaikajakson alkamista tiedoksi kyseisen viikon säännöllinen työaika ja kunkin työpäivän osalta työpäivän alkamis- ja päättymisajankohta, eli työvuoroluettelo.
  • Muiden viikkojen osalta annetaan tiedoksi vain kunkin viikon säännöllisen työajan tuntien yhteismäärä ja vapaapäivät mahdollisuuksien mukaan.

Esimerkki, täyttä tai osa-aikatyöaikaa tekevä:

Jos jo työvuoroluetteloa laadittaessa tiedetään kahden viikon työvoimatarve, annettaan viikkoa ennen työaikajakson alkamista tiedoksi kahden viikon työvuoroluettelo.

Muiden viikkojen osalta annetaan tiedoksi vain kunkin viikon säännöllisen työajan tuntien yhteismäärä ja vapaapäivät mahdollisuuksien mukaan.

Jos koko tasoittumisjakson ajaksi ei ole mahdollista tehdä työvuoroluetteloa, esimerkiksi tasoittumisjärjestelmään tulee selvyyden vuoksi kirjata lisätiedoksi, minkä viikkojen ajalle varsinainen työvuoroluettelo on annettu tiedoksi ja mille viikoille on puolestaan tehty vain alustava suunnitelma työpäivistä. Alustavan suunnitelman ajalle annetaan tiedoksi varsinainen työvuoroluettelo viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkua.

Jos viikkoa ennen neljän viikon tasoittumisjakson alkua on annettu tiedoksi vain kahden ensimmäisen viikon työvuorot, kolmannen viikon työvuorot on annettava tiedoksi ennen toisen viikon alkamista ja neljännen viikon työvuorot viimeistään ennen kolmannen viikon alkamista.

On tärkeä muistaa, että lähtökohtana ja vahvana pääsääntönä on, että työvuoroluettelot suunnitellaan koko jakson osalta kokonaisuudessaan valmiiksi ja annetaan tiedoksi viimeistään viikkoa ennen kyseisen työaikajakson alkamista.

 

4: Työvuoroluettelon sisältö ja sen tiedoksi antaminen

Työvuoroluettelosta tulee käydä ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat.

Työvuoroluettelo on annettava kirjallisesti tai sähköisesti tiedoksi viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

On tärkeä muistaa, että:

  • työvuoroluetteloa suunniteltaessa tiedossa olevan hyväksyttävän poissaolopäivän arvo on kyseisen työntekijän keskimääräisen työpäivän pituus,
  • työvuoroluettelon tiedoksi antamisen jälkeen tietoon tulevan hyväksyttävän poissaolopäivän arvo on kyseiselle päivälle suunniteltu tuntimäärä, riippumatta siitä, onko työvuoroluetteloa laadittaessa tiedossa ollut työskenneltävällä tilalla vaadittavat tunnit vai ns. työtä-päivä/ vihreä päivä.

Työajan tasoittumisjärjestelmä sekä työvuoroluettelo suunnitellaan aina kyseisen työntekijän omaan täyteen säännölliseen työaikaan, riippumatta siitä tekeekö hän täyttä työaikaa vai osa-aikatyötä.

Tunteja ei saa suunnitella yli tai ali säännöllisen työajan, jotta mahdolliset työaikakorvaukset voidaan laskea oikein.

  • Esimerkki: täyttä työaikaa tekevän kohdalla, säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia 45 minuuttia viikossa. Suunniteltava työaika ei saa alittaa eikä ylittää keskimäärin tätä tuntimäärää. Jos käytössä on neljän viikon tasoittumisjakso, suunniteltavat tunnit ovat yhteensä 155 tuntia eli yhteensä 4 x 38 tuntia 45 minuuttia.
  • Esimerkki: myös osa-aikatyöaika suunnitellaan kyseisen työntekijän täyteen säännölliseen työaikaan.

Työaika on suunniteltava täyteen säännölliseen työaikaan koska se määrittelee kokoaikatyössä viikoittaisen ylityörajan (lisätyörajan sellaisella viikolla, jolla arkipyhälyhennys annetaan) ja osa-aikatyössä käytössä olevan jakson lisätyörajan.

Jos jo suunnitteluvaiheessa tiedetään, että jossain kohtaa on tarpeen tehdä lisä- tai ylityötä, sovitaan tästä erikseen ja merkitään – työvuoroluetteloon erilliseen kohtaan tai muuhun eri paperiin - missä kohtaa nämä tunnit on tarkoitus tehdä. Kyse ei ole säännöllisestä työajasta, joten sitä ei suunnitella työvuoroluetteloon säännölliseksi työajaksi.

5: Työvuoroluettelon muuttaminen

Työvuoroluettelo sitoo sekä työnantajaa että työntekijää.

Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa sen tiedoksi antamisen jälkeen vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä.

On tärkeää, että työnantajalla on tarkka kirjallinen tieto siitä, onko työvuoroluettelon muutos tehty sopimalla vai perustellusta syystä.

Perustellun syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen.

Toteumaa verrataan aina viimeisimpään muutettuun työvuoroluetteloon, kun tarkastellaan sitä, miten säännöllinen työaika on toteutunut ja onko muodostunut lisä- tai ylityötä.

 

6: Työnantaja johtaa ja valvoo työtä myös työaikojen osalta

Työnantaja vastaa työvuorosuunnittelusta ja suunnittelee työvuoroluettelot. Työvuoroluettelon muuttaminen tehdään joko sopimalla tai työnantaja muuttaa työvuoroluetteloa yksipuolisesti perustellusta syystä.

Mobiili on seurantalaite, jolla varmistetaan, että työntekijä on tullut töihin ja lähtenyt sieltä pois turvallisesti. Mobiilin käytöstä huolimatta työaika alkaa ja päättyy työvuoroluetteloon suunnitellun mukaisesti. Töihin on saavuttava viimeistään työvuoron alkaessa ja työvuorosta saa poistua vasta työvuoroluettelon mukaisena päättymisajankohtana.

  • Esimerkki: Työntekijän työaika on työvuoroluetteloon kirjattu työaika klo 6-10, vaikka hän tulisi töihin klo 5:50 ja lähtisi töistä klo 10:15. Jotta työaika olisi jotain muuta kuin mitä työvuoroluetteloon on merkitty, tulee tästä sopia erikseen työnantajan kanssa, jolloin kyseessä on työvuoroluettelon muuttaminen.

 

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Neuvottelupäällikkö    Anne Kiiski

 

Johtava työmarkkina-asiamies Suvi Kämäri

 

 

13.11.2019Mitä käräjäoikeuden päätös kiky-tunneista merkitsee?
12.11.2019Työaikakorvaukset pitää merkitä työvuoroluetteloon
11.11.2019Ypäjän lomitukset siirtyvät Sysmään
08.11.2019Kiky-tunnit laittomia?
08.11.2019Postin lakko vaikuttaa Maatalouslomittaja-lehteen
24.10.2019Äkkilähtö Levinmökille 2.-9.11.2019 vain 150,-
23.10.2019Syyskokous Saarijärvellä, -Marika Puhakka varapuheenjohtajaksi!
18.10.2019KT:n pienkirje, lomitustoimen paikallisyksiköille
07.10.2019Jäsentilaisuus Sotkamossa to 17.10
01.10.2019Lomitusnetissä käyttökatko 1.10. alkaen

Siirry arkistoon »