Tasoittumisjärjestelmä

Suunnitelma ajanjaksosta jossa työaika ja vapaat tasoittuvat. 1-52 vkoa, (yli 4 viikkoa sopimalla)
Maatalouslomittajilla ei ole säännöllistä päivittäistä työaikaa, sen vuoksi;

Sopimuksen mukaan tasoittumisjärjestelmä on laadittava etukäteen ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu määrättyyn keskimäärään. (1,2 tai 4 vkoa) Tämä tarkoittaa sitä, että työaika todella tasoittuu!!! 155h/ 77h 30 min. /38 h 45 min.
Tasoittumisjärjestelmästä tulee käydä ilmitasoittumisjakson pituus ja viikoittainen työaika sekä vapaapäivät
mahdollisuuksien mukaan.
Työnantaja voi päättää mitäjaksoa käyttää, jos aikoo muuttaa, varattava tilaisuus luottamusmiehelle
esittää mielipide.


Jos mahdollista laatia tövuoroluettelo koko jaksoksi, korvaa tasoittumisjakson.

Työnantajan määräys työn tekemisestä mm. täsmällisine kellonaikoineen jne. (1,2 tai 4 vkoa).
Tasoittumisjärjestelmästä on erotettava työvuoroluettelo;
jossa on merkittävä työajan päivittäinen alkamis‑ ja päättymisaika esim. (6.00 ‑ 10.00 ja 15.00‑ 18.00), luettelosta pitää ilmetä mm. viikoittainen ylityökynnys. Lomitettavien tilojen nimiä/paikkoja ei tarvitse olla, työnantaja on velvollinen ilmoittamaan työkohteet työntekijälle riittävän ajoissa. (menettelytapaohjeet) Työvuoroluettelo on tehtäväaina niin pitkälle ajalle kuin mahdollista.

Työvuoroluetteloa ja tasoittumisjärjestelmää koskee työaikalain tarkoittama työaikakirjanpito. Sen
mukaan esim. työvuoroluetteloa ei saa peittää tai sotkea niin että sen lukeminen on mahdotonta. Alkuperäinen suunnitelma pitää erottua muutoksista.
Muutokset on syytä kirjata pvm., aika, muutostapa, mitä sovittu tai työnantaja muuttanut.

KVTES liitte 13, 2 § mukaan työvuoroluettelon muutokset tulee saattaa työntekijän tiedoksi! > uusi
työvuorolista.(ei voi sopia toisin)


Työvuoroluettelo

Laaditaan aina täydelletyöajalle (osa-aikaisella hänen työaikansa)

Säännöllinen työaika ja lisätyö tulee eritellä.

Tyhjiä päiviä tai määrittelemättömiä työpäiviä ei voi olla. Työaikaa ei voida siirtää seuraavaan jaksoon ( +/‑ tunnit). Maholliset vapaana annettavat työaikakorvaukset yksilöitävä kellonaikoineen Työvuoroluettelo on annettava kirjallisesti tiedoksi työntekijälle viikkoa aikaisemmin. (ei loitusnetistä itse tulostettu!)

Yötyö (viittausmääräys)

(voidaan teettää vain TAL 5 luvun 26§) Yötyöhön ja ylityöhön tulee olla työntekijän suostumus. Yötyön
suostumus voidaan antaa työsopimuksella, ylityöhön tulee antaa suostumus kutakin kertaa varten erikseen. Työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana, on työaikalain tarkoittamaa yötyötä.

(korvaus KVTES:n mukaan 22-07) Yötyötä saa teettää:

11) työntekijän suostumuksella kiireellisessä kylvö- ja sadonkorjuutyössä, välittömästi kotieläinten poikimiseen ja sairauden hoitoon liittyvässä työssä sekä muussa sellaisessa maataloustyössä, jonka
tekemistä ei sen luonteen vuoksi voida siirtää myöhemmäksi.

Vapaapäivien siirtäminen

Lomittaja ja työnantajavoivat sopia siitä, että jakson vapaapäivät siirretään jakson päättymisestä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä pidettäväksi.

Samalla kun sovitaan vapaapäivien siirtämisestä, sovitaan myös poikkeavasta työaikajärjestelmästä
KVTES työaikaluvun 3 §:n mukaisesti.

Tällöin työnantajan on tehtävä tasoittumisjärjestelmä sellaiselle ajalle jossa siirretyt vapaapäivät
ja työaika tasoittuu. (esim 2 x 4 viikkoa = 8 viikon tasoittumisjakso)

Maatalouslomittajalla pitää olla siis aina tietyn mittainen tasoittumisjärjestelmä jossa työaika tasoittuu.
Vapaapäivien siirtäminen edellyttää lomittajan suostumusta, työnantaja ei voi yksipuolisesti laatia
työvuoroluetteloa siten että vapaat siirretään. Lomatoimistojen suurin virhetasoittumisjärjestelmien osalta on se, että vapaapäiviä siirretään 4 viikon mittaisesta työvuoroluettelosta toiseen ja sen jälkeen lasketaan miinus ja plustunteja joita sopimuksen mukaan ei voi olla. Tärkein unohtuu, eli mikä oli tasoittumisjärjestelmä jossa työaika tasoittuu.

Jos sovin työnantajan kanssa vapaapäivän siirtämisestä seuraavalle 4 viikon
jaksolle, miten työaika lasketaan?


KVTES
luku III työaika 3 § Työaikamääräyksistä poikkeaminen.

Jos säännöllinen työaika on tarpeen järjestää sopimuksessa määrätyistä yleisistä työajoista poikkeavasti, on asiasta sovittava työntekijän kanssa. Jos poikkeava työaikajärjestely koskee vähintään viittä työntekijää,
asiasta on sovittava asianomaisen luottamusmiehen tai paikallisesti asianomaisen sopijajärjestön kanssa. Tässä tarkoitetussa työaikajärjestelyssä säännöllisen pituuden tulee tasoittua keskimäärin tämän luvun mukaiseksi enintään vuoden aikana.


Maatalouslomittaja sopii 2 vapaan siirtämisestä seuraavalle jaksolle.
|--------------171--------------------------||----------------139----------------------------------|

Ensimmäisessä 4 vko:n
työvuoroluettelossa työaika 171 h ja toisessa 4 vko:n työvuoroluettelossa139 h
________________________________________________________________

Tasoittumisjärjestelmä 8 viikkoa, 310 h työaika tasoittuu 155h/ 38 h 45 min viikossa


Mikälivapaapäiviä siirretään, työnantajan tulee laatia tasoittumisjärjestelmä jossa
työaika ja vapaapäivät tasoittuvat. Työvuoroluettelo 4 viikon ajaksi Viikoittainen työaika täsmällisine työaikoineen ja vapaapäivät mahdollisuuksien muk.



88888=-88887=-78877=888888= 38 h -= 38 - -= 35 -= 28- -=

|-------------------------------------------| |-----------|-----------|------------|----------|
171 h 139 h
Tasoittumisjakso 8 viikkoa, Yhteensä310 h ( keskimäärin 155 h/ 4 vko / 38
h 45 min/vko
Työvuoroluettelo on aina laadittava niin pitkälle aikaa kuinmahdollista!

Tarve 8 viikon tasoittumisjakson tekemiselle voi tulla esille työvuoroluettelon muuttamisen yhteydessä. Esim. maatalouslomittaja suostuu lähtemään vapaalta töihin ja muuttamaan työpäiviä/vapaapäiviä keskenään.



Työvuoroluettelon muuttaminen

Työvuoroluetteloa voidaanmuuttaa vain töihin liittyvästä painavasta syystä, tai lomittajan
suostumuksella. Se, että joku maatalousyrittäjä sairastuu ja hänelle myönnetään
oikeus sijaisapuun, ei sinänsä ole perusteltu syy muuttaa lomittajan
työvuorotaulukkoa. Yrittäjällä on toki oikeus palveluun, mutta kunnalla ei ole
velvollisuutta sitä järjestää heti ensimmäisestä päivästä lukien. Yrittäjä voi
esittää myös itse hankittua lomittajaa suorittamaan lomitusta.

Työajan muodostuminen
ylityöksi tai työtuntien alittuminen ei sinänsä ole peruste muutokseen.



Suunnitelma M T K T P L S 7 7 7 7 7 - =

Tila vaihtuu 6 6 6 6 6 - =

Työtekijä on työnantajan käytettävissä, maksetaan suunnitelman mukaan


Tila vaihtuu 8 88 8 8 - = Ylityötä 5 h



Jos on tarve vaihtaa työpäiviä ja vapaapäiviä, siitä pitää sopia työntekijän kanssa. Yrittäjä peruulomitusvarauksen, -ei peruste työvuoroluettelon muuttamiseen! (lomituspalvelulaki +ohjeet)



Työvuoroluettelo: määräys työn tekemisestä!

Mikäli lomittajan työaika on vahvistettu 8 tuntiin jatyön tekemiseen kuluukin vain 6 tuntia, hänelle maksetaan palkka vahvistetuntyöajan mukaan edellyttäen että työntekijä on työantajan käytettävissä ko.ajan.

(työntekijä ilmoittaa työnantajalle suorittaneensa työt ja työnantaja antaa luvan poistua
työpaikalta).
Mikäli työaika jää vajaaksilomittajasta johtuvasta syystä, vähennetään se palkasta. Esim. työajaksi on suunniteltu 8 tuntia päivässä ja lomittaja poistuu tilalta 6 tunnin jälkeenilmoittamatta asiasta työnantajalle. Kyseessä on tällöin luvaton poissaolotyöpaikalta. Tässä tapauksessa voi syntyä ns. miinustunteja jotka työantaja voi teettää seuraavassa jaksossa.



Mobiilikännykkä

Ei määräyksiä sopimuksessa. Työaikojen kirjaamiseen ja työturvallisuusväline. Selkeät kirjalliset ohjeet, kuittaus töiden päättymisestä, poistuuko myös työpaikalta? Milloin ylityötä? Työvuoroluettelo onpalkanmaksun peruste!!!

Työmarkkinajärjestöt; KT Kuntatyönantaja,
Maatalouslomittajat ry ja Julki- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ry
ovat yhteisesti todenneet, että järjestelmä ei sovellu maatalouslomitukseen.

http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/kvtes...
Ylityö

Jos suunniteltu työaika ei riitä, syntyy ylityötä (työnantajan määräys). Käytännössä lomitustyö on
pitkälti sellaista, ettei määräystä voida antaa kirjallisesti. Tämän tyyppisistä asioista kannattaa sopia ennakkoon miten menetellään.

Esim. 2 viikon tasoittumisjakso
Viikko 1 Viikko 2

M T K T P L S M T K T P L S

7 7 7 7 7 - = 8 8 8 8 8 - =

toteutunut

8 8 8 8 8 - = 7 7 7 7 7 - =

ylityötä 5 h 5 h jää työnantajan tappioksi

edellyttäen että työntekijä ilmoittaa/sopii työantajan kanssa ylityöstä ja on toisella viikolla työnantajan
käytettävissä/työpaikalla.



Päivittäinen työaika voi olla 0-12 h ja viikoittainen 0-56 h, työvuorolistassa vahvistettu säännöllinen
työaika osoittaa viikoittaisen ylityökynnyksen. Ylityö on aina vuorokautista tai viikoittaista.

Lisätyö tarkistellaan tasoittumisjaksoittain.


Esim. viikko 1 viikko 2 viikko 3 viikko 4
suunnitelma 56 42 30 27 yht. 155 h

toteutunut 56 42 30 40 yht. 168 h

viimeisellä viikolla syntynyt ylityötä 13 h josta 12 ensim. 50% korotettuna ja 1 h 100% korotettuna tai vastaava vapaa 18 + 2 h

Viikoittainen vapaa

Työaika on järjestettävä niin, että maatalouslomittaja saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista
sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää
keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla
kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa

Esimerkki jossa
viikoittainen vapaa annetaan työviikoittain 35 tunnin mittaisena

M T K T P L S M T K T P L S

V 4 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 4 V

35 h vapaa vapaa ma 00.00 –ti 11.00 ja la 13.00-su 24.00



Yllä olevassa tilanteessa viikoittaisen vapaan antaminen työviikoittain merkitsee
sitä, että maatalouslomittaja voi työskennellä ensimmäisen viikon tiistaina ja
toisen viikon lauantaina lyhyemmän työajan. (vain aamu tai iltatyöt)

Työvuorot suunnitellaan siten, että pyritään antamaankaksi peräkkäistä vapaapäivää viikon aikana.

Viikoittainen vapaa ja tasoittumisvapaa merkitään siten, että ne erottuvat toisistaan ja tiedetään minkä viikon vapaasta on kysymys.


Vuorokausilepo

Lomittajalle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.
Lepoajasta sopia työntekijän kanssa, lepoajan on oltava kuitenkin vähintään 7 tuntia.

Huomioiden yötyö ja vuorokausilepo, maatalouslomittajan työaika sijoittuu klo 6 ja 19.00 välille.


Viikoittaisen vapaan korvaaminen

Jos lomittaja kutsutaan vapaalta töihin, syntyy tällöin ylityötä.

Työvuorolistassa vahvistettu säännöllinen työaika osoittaa viikoittaisen ylityökynnyksen (max 56h).

Mikäli viikoittaisen vapaan antamisesta poiketaan, tulee työntekijälle korvata saamatta jäänyt vapaa
lyhentämällä hänen työaikaansa yhtä pitkällä ajalla 3 kk kuluessa. Työntekijän suostumuksella voidaan korvata myös rahassa ylityökorvaus, mahd. sunnuntaikorvaus sekä erillinen 100% korotettu palkka.



Viikoittaisen vapaan korvaaminen…

Esim. maatalouslomittaja kutsutaan viikoittaisen vapaan aikana su työhön 8 tunnin ajaksi (6-10 ja 15-19) korvaus lasketaan seuraavasti;


tehtäväkohtainen palkka 2034,31 + työkokemuslisä 162,74 + h1 palkanosa 52,41 = 2249,46 : 163 = 13,80e/h



Ylityö 8 h x 150% = 12 h vapaata tai rahakorvaus 165,60

Sunnuntai 8 h 8 h vapaata tai rahakorvaus 110,40

iltatyö 1 h x 15% 9 min tai rahakorvaus 2,07

yötyö 1 h x 30 % 18 min vapaata 4,14

viikoittainen vapaa 3 kk aikana 8 h vapaa tai rahakorvaus 110,40

Hälytysraha (vain rahassa) 7,61

Yhteensä 28 h 27 min tai rahakorvaus 400,22



Tasoittumisvapaan korvaaminen

Maatalouslomittaja kutsutaan tasoittumisvapaan aikana la
työhön 8 tunnin ajaksi (6-10 ja 14-18), korvaus;


Ylityö 8 h x 150% = 12 h vapaata tai rahakorvaus 165,60

Mikäli tasoittumisvapaan antamisesta poiketaan, siitä ei makseta erillistä
korvausta (ylityö)

Lauantaityö 8 h maksetaan vain säännöllisenä työaikana tehdystä työstä

iltatyö 1 h x 15% 9 min tai rahakorvaus 2,07

yötyö 1 h x 30 % 18 min vapaata 4,14

Hälytysraha (vain rahassa) 7,61

Yhteensä 12 h 9 min tai rahakorvaus 179,38



Työvuoroluettelon muuttaminen

Maatalouslomittaja ja työnantaja sopii, että työvuoroluetteloa muutetaan yhteisellä sopimuksella siten, että la ja su on 8 h työpäiviä ja seuraavalla viikolla ma-ti on viikkolepopäivä ja tasoittumisvapa.


Lauantai 8 h (6-10 ja 15-19) 1 iltatyö 1,82 ja 8h lauantaityö 22,08

+ Yötyö 1 h (06-07) 2.07

yht. 25,97

Sunnuntai 8 h (6-10 ja 15-19) 1 iltatyö 1,82 ja 8h sunnuntaityö 110,40

+ Yötyö 1 h (06-07) 2,07

yht. 114,29





Työaikakorvaukset

Vapaana annettavat työaikakorvaukset on aina suunniteltava ennakkoon (päivittäin täsmällisin kellonajoin).

Ei koskaan niin, että jakson lopuksi täytetään vajaaksi jäänyttä työaikaa. ( Ellei työajan vajaus johdu työntekijästä).

Voidaan antaa vapaana myös siinä jaksossa jossa kertyy, järjestöt suosittavat seuraavaa jaksoa.

Rahakorvaus/vapaa-aikakorvaus on annettava jakson päättymisestä seuraavan kalenterikuukauden aikana. (työntekijän kanssa erikseen sovittaessa 4 kk).

Mikäli työaikakorvauksia on suunniteltu työvuorolistaan annettavaksi vapaana, tulee muistaa ettei
työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa työvuorolistaa!





Mikäli työaikakorvauksia annetaan vapaana, työnantajan on laadittava selvitys niistä työaikakorvauksista jotka annetaan vapaana.

(Tärkeä mikäli osa korvauksista vaihdetaan ja osa ei).

Joissakin paikallisyksiköissä kaikki työaikakorvaukset näkyvät palkkalaskelmassa, näin työntekijä saa tarkan laskelman.

Ylityökorvaukset
eivät jää sairausloman alle, vaan ne siirtyy myöhemmin pidettäväksi.



Palkanmaksu

Työnantajan on annettava viranhaltijalle/työntekijälle palkanmaksun yhteydessä laskelma ja tarvittaessa
tämän pyynnöstä muulloinkin viipymättä palkkatodistus. Laskelmasta ja palkkatodistuksesta
pitää käydä ilmi viranhaltijalle/työntekijälle maksetun palkan suuruus ja palkanpidätys eri tarkoituksiin.





Työkokoukset

Työnantajan määräämät työvuoroluettelon mukaiset työkokoukset tms. ovat työntekijän säännöllistä työaikaa. Luvaton poissaolo >varoitus >irtisanominen

Työaikaa – luetaan työajaksi.





Pesuraha/puhelinraha

11 e / 4 e KT:n ja järjestöjen yleiskirje - ei vähennystä yksittäisistä päivistä (yli 2 vko, voidaan harkita)



Koulutustilaisuus

Koulutukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei kysymyksessä ole työnantajan
itsensä järjestämä välittömästi viranhaltijan virkatehtäviin/työntekijän
työtehtäviin liittyvä sekä virka-/työtehtävien hoidon kannalta välttämätön ja työnopastukseen
rinnastettava koulutus, josta viranhaltija ei voi virkavelvollisuuttaan ja virkatehtäviään laiminlyömättä/ työntekijä työvelvollisuuksiaan laiminlyömättä kieltäytyä.


Koulutustilaisuuteen osallistumista varten viranhaltijalle/työntekijälle voidaan joko antaa virkamatkamääräys tai myöntää hakemuksesta virka-/työvapaata.

Jos työnantaja antaa koulutukseen osallistumista
varten virkamatkamääräyksen, niin palkkaus ja matka- yms. kustannusten
korvaukset määräytyvät matkakustannusten korvausta koskevan liitteen mukaan.

Jos viranhaltijalle/työntekijälle on hakemuksesta myönnetty
virka-/työvapaata, tulee työnantajan päätöksessä samalla ratkaista, onko se
palkaton, palkallinen tai maksetaanko osapalkkaa sekä missä määrin työnantaja mahdollisesti osallistuu muihin kustannuksiin.



Sairausloma = vahvistettu työvuorolista, seuraava lista
vahvistetaan kun tiedetään palaavan työhön.

Ylityövapaa
ei ”jää sairausloman alle”



Hälytysraha
Työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan 7,61
euron hälytysraha, mikäli viranhaltija/työntekijä kutsutaan (hälytetään)
työnantajan toimesta työhön vapaa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta
ilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen
ilmoitettu tällaisesta työstä.



Kutsun pitää edellyttää enintään viiden tunnin kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista. Mikäli työhön
kutsu tapahtuu enintään tuntia ennen työvuoroluettelon mukaista työhön
saapumista, hälytysrahaa ei makseta. Työntekijälle maksetaan
vähimmäiskorvaus hälytysluonteisen työn edellyttämistä matkakuluista.


Työajan sijoittelu


Lomittajan työaika tulee yleensä sijoittaa kello 06.00–18.00 välille. Työaika voidaan sijoittaa
toisinkin, jos lomituksen hoitaminen tai sijaisavun tarve sitä vaatii. Lomittajalle varataan tilaisuus ruokailuun työn lomassa.Soveltamisohje Varsinaista työaikaan kuulumatonta ruokailutaukoa ei lomittajalla ole.





Varallaolo


Lomittajalle, joka on sopimuksen mukaan varalla, maksetaan varallaolokorvauksena

20–30 %:n suuruinen rahakorvaus tai annetaan vastaava korvaus vapaana. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset työntekijälle kuten esimerkiksi liikkumisalueen laajuus ja tilalle saapumisen enimmäisaika.

Varallaolon pituus ja toistuvuus ei saa haitata kohtuuttomasti vapaa-ajan käyttöä.

Varallaolosta sovitaan lomittajan ja työnantajan kesken. (työsopimus/tapauskohtaisesti)

Varallaolon syystä tulee olla yksilöity luotettava selvitys.

Lomittajan varallaoloon sovelletaan myös III luvun 5 §:n 1–2 mom. ja 6–7 momenttia.


Kirjalliset ohjeet tai työvuoroluettelo; -ajasta, -paikasta, -vasteajasta, hälytystavasta/kuka hälyttää.

Ilmoitettava 3 vuorokautta aikaisemmin, paitsi ennalta arvaamattomissa kiireellisissä tehtävissä.


Työpaikalle saapumisesta tai poistumisesta matkakorvaus!

Varallaoloaika ei ole työaikaa. Varallaolosta työhön> ylityö!





Lisätyö

On luonteeltaan tilapäistä, sitä ei voi teettää jatkuvasti!
Jos teetetään jatkuvasti, työnantajan tulee tarkistaa työsopimusta työajan suhteen.

Esim. vuosiloma-ajan palkka ja äitiyslomanajan palkka määräytyy lomallelähtö hetken tilanteen mukaan. Lisätyöstä maksetaan ainoastaan yksinkertainen palkka.

Osa-aikaisen työntekijän sairausloma-ajan palkassa ei huomioida lisätyötä!

Esimerkki; Osa-aikainen lomittaja, jonka säännöllinen työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa: Säännöllinen työaika 120 tuntia 4 viikon tasoittumisjaksossa, ylityöraja 155 tuntia, lisätyötä 155
tuntia–120 tuntia.

Kokoaikaisella työntekijällä lisätyötä voi muodostua vain arkipyhä viikolla/jaksoilla.