Uusi lomituspalvelulaki tekeillä01.06.2018
Sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään parhaillaan uutta lomituspalvelulakia virkamiestyönä. Viime kevään lomituspalvelutyöryhmän esitys kaatui lähinnä tilakohtaiseen vuosilomaoikeuteen. Kokonaisuudessaan esitys oli hyvä ja sen avulla olisi ratkaistu monia ongelmia lomituksessa. Maatalouslomittajille osa-aikaisuuden vähentäminen on edelleen yksi keskeinen asia. Laki piti alkujaan olla valmis muiden maakuntalakien kanssa. Sitä viivytti kuitenkin päätös mahdollisesta lomituspalvelujen yhtiöittämisestä. Kun päätös tehtiin, että palveluja ei tarvitse yhtiöittää, samalla päätettiin turkistuottajien ja poronhoitajien lomituspalvelujen siirtämisestä itsejärjestettyyn lomitukseen. Kumpikin siirtyisi Melan hoidettavaksi, niin että Mela hoitaa tilitykset palvelujen tuottajille.
Kun em. asiat on saatu päätökseen, lain valmistelua on kiirehditty. Keskeisenä muutoksena ovat hallintoa koskevat muutokset, niin että laki kirjoitetaan maakuntamallin mukaisesti. Tietojärjestelmien tekemisessä on suuri riski, että ne eivät valmistu riittävän ajoissa, niin että ne olisivat käytössä kaikilta osin jo vuonna 2020. Tietojärjestelmän kilpailuttaminen, rakentaminen ja koekäyttö vievät varmasti yli vuoden.
Lomituslain osalta “suurten linjojen mukaan” on pohdittu lomituspalvelun soveltamisen osalta elinkeinoverotettujen maatalouden harjoittajien tulevan mukaan lomitukseen. Näin ollen mm. yhtiöt ja yritykset tulisivat lomituksen piiriin, tällaisia tiloja lienee 6-700 ainakin. Nämä tilat toisivat todennäköisesti lisää kokoaikaisia työpaikkoja lomituksen piiriin. Toisaalta pitää kysyä, millä tämä palvelujen lisäys rahoitetaan?
Lomituspäivän pituudesta keskusteltiin viimeksi Melan lomitusasian neuvottelukunnassa niin KT Kuntatyönantaja, MTK:n edustaja, Melan toimitusjohtaja kuin moni muu käytti asiasta puheenvuoron. Viime kevään lomituspalvelutyöryhmä esitti hallinnon työn keventämistä mm. lomituspäivän pituuden osalta. Lomitustyöryhmän esityksen mukaan se määräytyisi pelkästään kotieläinyksikköjen määrän mukaan. Se miten STM:n virkamiehet tämän kirjoittavat uuteen lakiehdotukseen, on vielä avoinna. Maatalouslomittajien ammattijärjestönä olemme aina lähteneet siitä, että eläimiä ei voi hoitaa urakalla ja jokainen maatalouslomittaja on oman ammattinsa asiantuntija jollakin saralla. Tämä tarkoittaa sitä, että toinen lomittajista osaa tehdä jonkun työn paremmin kuin toinen. Mikäli lomituspäivän pituus määräytyy pelkästään kotieläinyksikköjen määrän mukaan, täytyy siinä olla silloin tietynlainen jousto työntekijän ammattitaito ja kyky tehdä työ annetussa ajassa ja vieläpä turvallisesti. Joustoa voisi olla tietysti molempiin suuntiin, silloin se ei lisää kohtuuttomasti lomituksen määrärahoja. Näin Maatalouslomittajat ry lausui asiasta lomitustyöryhmän esityksestäkin.
Hallinnon työtä on tarkoitus keventää siten, että harkintaa jäisi vähemmän ja eri oikeudet tulisivat suoraan laista. Näin ollen myös sijaisapumaksu joudutaan yhdenmukaistamaan. Se ei voi enää jatkossa perustua Myel-vakuutukseen, koska yhtiöitä ja yrityksiä kaavaillaan palvelun piiriin. Todennäköistä on, että tulee vain yksi sama sijaisapumaksu, taikka se perustuu kotieläinyksikkömäärään. Uuden lomituspalvelulain säätämisen aikataulu on todella kireä, tiettävästi varsinaista lausuntokierrosta ei tehdä, vaan järjestetään kesäkuussa erillinen kuulemistilaisuus. Lisäksi lomituslaki tulee hyväksyttää EU-komissiossa. Kiire ja hiki tulee vielä monelle, ennen kuin lomituslaki, sote-ja maakuntalait on saatettu päätökseen. Jos saatetaan...
Raimo Kivineva Toiminnanjohtaja |