Uusi maatalouslomittajia koskeva KVTES liite 1311.04.2018
KVTES 2018–2019 liitteen 13 säännölliseen työaikaan, lisätyörajaan ja ylityörajaan vaikuttavat työaikamääräyksiä koskevat muutokset tulevat voimaan 7.5.2018.
1 § Soveltamisala ja sovellettavat määräykset
Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön palveluksessa olevia työsuhteisia lomittajia. Lomittajien palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän liitteen mukaan, minkä lisäksi sovelletaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen seuraavia määräyksiä:
I luku Yleinen osa 1–6 §, 8–10 §
II luku Palkkaus 1–15 §, 18–20 §
III luku Työaika 1 § Työajan tehokkaan käytön periaate 2 § Työaikalain alaiset viranhaltijat/työntekijät 3 § Työaikamääräyksistä poikkeaminen 4 § Työaika 5 § Varallaoloaika 1-2 mom. ja 6–7 mom. 6 § Työaikamuodot 7 § 2 mom. Ennalta suunnitellun poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan ja työvuorosuunnitteluun 11 § Työvuoron yhtäjaksoisuus ja työvuoron pituus 1 mom. 12 § Vuorokauden, työviikon ja työaikajakson alkaminen 14 § 1 mom. Poissaolon vaikutus viikoittaiseen ylityörajaan ja viikoittainen ylityöraja arkipyhäviikolla sekä täydessä työajassa että osa-aikatyössä, 4 mom., 17 § Hätätyö 20 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset 22 § Hälytysraha 23 § Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-aika-korvausten suorittamisajankohta 3 ja 5 mom. 24 § Viikoittainen vapaa-aika 1, 3–5 mom. 27 § Työajan tasoittumisjärjestelmä 28 § Työvuoroluettelo 30 § Työaikapankki
IV luku Vuosiloma 1–19 §, 21 §
V luku Virka- ja työvapaa sekä perhevapaat
VII luku Luottamusmiehet
VIII luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen Liite 15 Määräaikainen sopimusmääräys lomarahan vaihtamisesta lomarahavapaaksi
Liite 16 Matkakustannusten korvaukset soveltuvin osin Pöytäkirjamerkintä Suojavaatteiden pesuraha ja puhelinkorvaus maksetaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen vuosittain vahvistaman määrän mukaisesti.
2 § Säännöllinen työaika
1 mom. Lomittajien säännöllinen työaika on enintään 12 tuntia vuorokaudessa, 38 tuntia 45 minuuttia viikossa, 77 tuntia 30 minuuttia kahden viikon pituisena ajanjaksona tai 155 tuntia neljän viikon pituisena ajanjaksona.
Soveltamisohje Ennalta suunnitellun poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan ja työvuorosuunnitteluun ks. III luku 7 § 2 mom. (Ei sovelleta viittausta III luvun 13 §:ään). Työajan on tasoituttava keskimääräiseen työaikaan käytössä olevan tasoittumisjakson aikana. Yli neljän viikon työaikajakson käyttöönotosta sovitaan III luku 3 §:n mukaisesti. Kaksiosaista työpäivää tekevän lomittajan työaika suunnitellaan täyteen työaikaan. Työvuoroluettelon muutokset on III luvun 30 § 2 momentin mukaisesti saatettava työntekijän tiedoksi.
Pöytäkirjamerkintä KVTES luku I 4 § mukaan paikallisella sopimuksella ei saa poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta koskevista määräyksistä. Vuorokautisesta ylityörajasta sen sijaan voidaan paikallisella sopimuksella sopia toisin. Mikäli toiminta ei edellytä 12 tunnin vuorokautista säännöllistä työaikaa, voidaan harkita paikallisen sopimuksen tekemistä, jossa vuorokautinen ylityöraja on 10 tuntia. Paikallisen sopimisen tulee hyödyttää molempia sopimuspuolia. Ks. yleiskirje 7/2016.
2 mom. Sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, johon sisältyy työaikaluvun 7 §:n 3 momentissa mainittu työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aatto-päivä, säännöllinen viikkotyöaika (lisätyöraja) on kutakin edellä lueteltua päivää kohti 7 tuntia 45 minuuttia lyhyempi kuin 1 momentissa on määrätty. Osa-aikatyöaikaa lyhennetään sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla kutakin edellä mainittua työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella 7 tuntia 45 minuutista kuin asianomaisen lomittajan osa-aikatyöaika on 1 momentin mukaisesta täydestä työajasta.
Soveltamisohje Arkipyhälyhennys annetaan kokonaisena vapaapäivänä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa.
3 § Viikoittaisen vapaa-ajan antaminen ja vuorokausilepo
1 mom. Työnantaja ja lomittaja voivat sopia, että viikoittainen vapaa-aika annetaan viimeistään jakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.
2 mom. Sellaisena viikkona, jona viikoittainen vapaa-aika on sovittu siirrettäväksi myöhemmin annettavaksi, on säännöllinen työaika enintään 56 tuntia.
3 mom. Lomittajalle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Jos työ-ajan tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, voidaan lepoajasta sopia työntekijän kanssa. Jos järjestely koskee vähintään viittä työntekijää, on asiasta sovittava ao. luottamusmiehen tai paikallisesti ao. sopijajärjestön kanssa. Lepoajan tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia.
4 § Työntekijän tilapäinen kutsuminen työhön vapaapäivänä
Mikäli työntekijä joudutaan tilapäisesti kutsumaan työhön työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä, on ensisijaisesti kutsuttava sellainen työntekijä, joka siihen on suostunut. Lisäksi on pyrittävä vuorottelemaan työhön kutsumisessa. Jollei hätätyöstä ole kysymys on pyrittävä välttämään työhön kutsumista, jos siitä on kohtuuttomasti haittaa.
5 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen
1 mom. Lisätyötä on työnantajan aloitteesta lomittajan säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.
Soveltamisohje Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä muodostua vain sillä viikolla, jolla arkipyhälyhennys on annettu. Osa-aikatyössä säännöllisen työajan lisäksi tehty työaika on lisätyötä III luvun 14 §:n 1 momentin mukaiseen ylityörajaan saakka. Osa-aikatyössä säännöllisellä työajalla tarkoitetaan myös vuosiloman, virka-/työvapaan tai muun hyväksyttävän poissaolon ulkopuolelle työvuoroluetteloon merkittyä työaikaa. Osa-aikatyössä säännöllinen työaika/lisätyöraja alenee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien verran, kun kysymyksessä on muu poissaolo.
2 mom. Lisätyö korvataan työnantajan harkinnan mukaan joko rahakorvauksena maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vastaava vapaa-aika.
6 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen
1 mom. Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan ja ylityörajan seuraavasti: Vuorokautinen ylityöraja on 12 tuntia. Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 45 minuuttia. Viikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa viikoittainen ylityöraja on työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty säännöllinen viikkotyöaika lisättynä kullekin viikolle mahdollisesti merkityllä vapaa-aikakorvauksen tuntimäärällä. Osa-aikatyön viikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 45 minuuttia kerrottuna tasoittumisjakson viikkojen määrällä.
Soveltamisohje Poissaolon vaikutus viikoittaiseen ylityörajaan sekä täydessä työajassa että osa-aikatyössä ks. III luku 14 § 1 mom. Viikoittainen ylityöraja arkipyhäviikolla ks. III luku 14 § 1 mom. Ylityöstä sovitaan työnantajan ja lomittajan kesken.
Esimerkki 1 Täyttä työaikaa tekevällä lomittajalla on neljän viikon tasoittumisjakso, jonka säännöllinen työaika on 155 tuntia. Viikon yksi säännöllinen työaika on 33 tuntia, viikkojen kaksi ja kolme 38,75 tuntia ja viikon neljä 44,5 tuntia. Toteutuneessa työvuoroluettelossa viikolla yksi on 35 tuntia. Viikolle yksi on muodostunut viikoittaista ylityötä, koska vahvistettuun työ-vuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika on ylittynyt kahdella tunnilla.
Esimerkki 2 Osa-aikainen lomittaja, jonka säännöllinen työaika on keski-määrin 30 tuntia viikossa: Säännöllinen työaika 120 tuntia neljän viikon tasoittumisjaksossa, ylityöraja 155 tuntia, lisä-työtä 155 tuntia – 120 tuntia. 2 mom. Vuorokautisen säännöllinen työajan ylittävästä työstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka tai annetaan vastaava vapaa. 3 mom. Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 12 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta ylityötunneilta 100 %:lla korotettu palkka tai annetaan vastaava vapaa, osa-aikatyön viikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa 50 %:lla korotettu palkka kahden viikon työaikajakson 24 ja neljän viikon työaikajakson 48 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja 100 %:lla korotettu palkka kultakin seuraavalta ylityötunnilta tai annetaan vastaava vapaa.
7 § Sunnuntaityökorvaus
Sunnuntaina, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, pitkänäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, helatorstaina, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, joulupäivänä ja tapaninpäivänä sekä kello 18.00–24.00 lauantaina ja vastaavalta ajalta edellä luettujen juhlapäivien aattona tehdystä työstä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai annetaan vastaava vapaa-aika.
8 § Ilta-, yötyö-, lauantai- ja aattotyökorvaus
1 mom. Lomittajille suoritetaan kello 18.00–22.00 väliseltä ajalta iltatyökorvauksena 15 %:n ja kello 22.00–07.00 väliseltä ajalta yötyökorvauksena 30 %:n suuruinen rahakorvaus tai annetaan vastaava vapaa-aika.
2 mom. Lomittajalle maksetaan arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sattuvaa jouluaattoa, klo 06.00–18.00 säännöllisenä työaikana tehdyiltä tunneilta 20 %:n suuruinen erillinen rahakorvaus tai annetaan vastaava vapaa-aika. 3 mom. Lomittajalle maksetaan pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona klo 00.00–18.00 aattokorvauksena varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.
9 § Varallaolo
Lomittajalle, joka on sopimuksen mukaan varalla, maksetaan varallaolokorvauksena 20–30 %:n suuruinen rahakorvaus tai vastaava korvaus vapaana. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset työntekijälle kuten esimerkiksi liikkumisalueen laajuus ja tilalle saapumisen enimmäisaika.
Soveltamisohje Varallaolosta sovitaan lomittajan ja työnantajan kesken. Lomittajan varallaoloon sovelletaan myös III luvun 5 § 1–2 mom. ja 6–7 momenttia.
10 § Työajan sijoittelu
Lomittajan työaika tulee yleensä sijoittaa kello 06.00–18.00 välille. Työ-aika voidaan sijoittaa toisinkin, jos lomituksen hoitaminen tai sijaisavun tarve sitä vaatii. Lomittajalle varataan tilaisuus ruokailuun työn lomassa.
Soveltamisohje Varsinaista työaikaan kuulumatonta ruokailutaukoa ei lomittajalla ole. Yötyön teettämistä koskeva määräys on työaikalain (605/1996) 26 §:ssä (viittausmääräys). Työaikalain 26 § 1 momentin säännösten estämättä voidaan työnantajan ja työntekijän niin sopiessa teettää yötyötä, mikäli siihen on perusteltu toiminnallinen syy. Työaikalain mukaista yötyötä on klo 23–06 välissä tehtävä työ, joka voi olla tarpeen esimerkiksi robottitiloilla laitteiden ja muun toiminnan ylläpitämiseksi.
11 § Matkakustannusten korvaus
Työmatkat asunnosta ensimmäiseen työpisteeseen ja viimeisestä työ-pisteestä asunnolle korvataan kaikille lomittajille paikallisyksikön alueella, jossa lomittaja työskentelee.
Pöytäkirjamerkintä Ns. valvontakäyntien matkakustannukset korvataan Maa-talousyrittäjien eläkelaitoksen vahvistamien periaatteiden mukaisesti.
12 § Kuukausipalkan jakaja
Edellä 5–9 §:ssä tarkoitettujen korvausten laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla 163.
13 § Jatkuva neuvottelumenettely
Sopimuskauden aikana selvitetään työaikajärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja sekä mahdollisuuksia edistää työaikasuunnittelua siten, että suunnittelussa otetaan huomioon tuottavuus, työhyvinvointi, työturvallisuus sekä työurien pidentäminen. Tarkastelussa huomioidaan palvelu-tuotannon, työnantajien sekä työntekijöiden tarpeet. |
MAATALOUSLOMITTAJASSA ON JYTYÄ!