Jyty: Maatalouslomittajien osa-aikaisuus hälyttävää - työpaikat katoavat

Maatalouslomittajia on irtisanottu ja osa-aikaistettu lomitettavien tilojen ja työn vähenemisen takia. Työpaikkojen katoamisen lisäksi ongelmaksi on muodostunut lomittajan työn osa-aikaisuus, joka uhkaa lomituksen tulevaisuutta ja työvoiman saatavuutta.

Suurin osa maatalouslomittajista tekee osa-aikaista työtä, jossa työaika on 6-6,5 tuntia päivässä. Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki pitää lomittajien osa-aikaisuutta hälyttävänä.

– Maatalouslomittajien työn tulee olla kokoaikaista, jotta lomittajien toimeentulo ja ammattitaitoisen työvoiman saanti turvataan, Pihlajamäki vaatii.

Osa-aikaisuuden yhtenä syynä on työaikakorvausten antaminen vapaana rahan sijasta. Esimerkiksi yö-, ilta-, lauantai- ja ylityötä koskevat työaikakorvaukset annetaan vapaana, koska työehtosopimuksen (KVTES) mukaan kunta voi yksipuolisesti päättää, annetaanko nämä korvaukset rahana vai vapaana. Näin ollen osa-aikaisten maatalouslomittajien määrä on jopa noin 70 %.

Ongelmana on myös lomittajien pitkät työmatkat, joista korvataan vain toinen matka, kun lomittaja ajaa keskimäärin 86 km päivässä. Kotieläinten hoitotöissä lomittajan työpäivä jakaantuu yleensä kahteen osaan, aamuun ja iltaan.

– Lomitustoimi on tärkeä työllistäjä maaseutupitäjille. Kyse on laajemmin myös kokonaisen elinkeinon, noin 19 800 lomituspalveluja käyttävän maatalousyrittäjän työssäjaksamisesta ja hyvinvoinnista, Pihlajamäki huomauttaa.

Jytyn valtakunnallisen jäsenyhdistyksen Maatalouslomittajat ry:n toiminnanjohtaja Raimo Kivineva on myös huolestunut lomittajien työpaikoista.

– Työn osa-aikaisuus, kaksiosainen työ ja pitkät työmatkat on vaikea yhtälö, jossa monet osaavat lomittajat ovat hakeutuneet muihin tehtäviin. Lomittajien keski-ikä on noussut ja erityisesti nuorten lomittajien määrä on laskenut. Lomitustyössä sattuu myös eniten tapaturmia kunta-alalla, Kivineva kertoo.

Vuoden 2016 alusta valvontakäynnit ja varallaolo muutettiin lomansaajille maksulliseksi. Työaikoja ja maatalouslomittajien tehtäviä on tarkisteltu paikallisyksiköissä, mikä on myös lisännyt maatalouslomittajien osa-aikaisuutta.

YT-neuvottelut koskevat 400-500 työntekijää

Tuoreet yt-neuvottelut koskevat noin 400-500 työntekijää (irtisanomisia ja osa-aikaistamisia) kuudessa yksikössä (Alavus, Liperi, Salo, Sotkamo, Muhos, Karstula ja Hankasalmi). Myös hallintohenkilöstöä on vähennetty. Vakituisia maatalouslomittajia on noin 3400 ja hallintohenkilöstöä noin 250 (virkasuhteisia lomitusvastaavia ja ensiasteen työnjohtajina toimivia johtavia lomittajia).

Maatalousyrittäjillä on oikeus 26 päivän vuosilomaan, joka kuuluu vain kotieläintaloutta harjoittaville maatalousyrittäjille. Sijaisapua annetaan maatalousyrittäjälle, joka on sairauden tai muun tilapäisen syyn vuoksi estynyt hoitamasta maatalousyrityksen päivittäin välttämättömiä kotieläinten hoitotöitä. Vuosiloma on maksuton, mutta sijaisavusta peritään maksu. Maatalousyrittäjä voi lisäksi tietyin edellytyksin ostaa lomittaja-apua tuettuun hintaan enintään 120 tuntia vuodessa.