Lomituspalvelut 45-vuotta

04.12.2019

Toiminnanjohtajan puhe lomituksen 45-v. seminaari

 

Lomituspalvelut on ollut merkittävä työllistäjä 45-vuoden ajan maaseudulla. Moni maaseudulla ja miksei kaupungissakin asuva on saanut siitä itselleen ammatin ja moni nuori sekä nykyinen muori on ansainnut opiskelurahoja kesäisin ja oppilaitosten loma-aikoina. Jopa eräät ministerit ovat tehneet nuorena maatalouslomitustyötä.

Parhaimmillaan Maatalouslomittajat ry:n jäsenmäärä oli hieman alle 6000 jäsentä, tänään meillä on noin 2500 jäsentä. Suuntaus on ollut sama koko 2000-luvun ajan. Lomituspalvelujen saajien määrä on vähentynyt vuosittain noin 5%, tämä tarkoittaa sitä, että aina 10 vuoden välein lomaa saavien yrittäjien määrä on puolittunut. Sen sijaan maatalouslomittajien määrä ei ole laskenut samassa suhteessa, koska yrittäjien saamia palveluja on asteittain lisätty ja samalla maatalouslomittajien saatavuus on parantunut.

Vähentymistä on tapahtunut ennen kaikkea tilapäisten ja määräaikaisten maatalouslomittajien osalta. Irtisanomisiin on jouduttu turvautumaan varsin vähän.

Vuonna 1995 lomituspalveluja järjesti hieman yli 300 kuntaa, nyt 41 paikallisyksikköä. Yksiköiden määrän vähentyessä paikalliset olosuhteet ovat korostuneet. Muutos on johtanut siihen, että joudumme ratkomaan entistä enemmän paikallisia alueellisia erityiskysymyksiä. Vaikka paikallisyksiköitä sitoo sama lomituspalvelulaki, sen soveltamisessa on erovaisuuksia toiminnan järjestämisen osalta. Esimiesten ammattitaidossa on eroavuuksia ja ammatillista koulutusta ei järjestä mikään taho vaativiin lomituspalvelujen hallintotehtäviin. Tästä johtuu se, että hallinnossa tehdään niin kuin ennenkin. Vasta Melan kuntatarkastus tuo muutoksia toimintaan, jos sekään.

Myönteistä tänä päivänä on se, että paikallisyksiköissä on nykyään ammattitaitoisempaa henkilöstöä työehtosopimusten osalta. Nyt voimme yhdessä ohjauksella ja opastuksella, -ei siis riitelemällä, ratkoa asioita.

Melan tämän syksyn kysely paikallisyksiköille osoitti sen, että käytännössä kukaan ei haluaisi luopua toiminnan järjestämisestä, lähes kaikki haluaisi sen sijaan laajentua. Selvää on, ettei sen varaan voida suunnitella hallintouudistusta.

Kuten on aikaisemmin todettu, kaikki vaihtoehdot tulee arvioida lomitustoiminnan palvelujen ja hallinnon järjestämiseksi tulevaisuudessa, myös keskitetty Mela hallintomalli. Lähivuosien hallintouudistus on ennen kaikkea mahdollisuus muuttaa ja kehittää nykyjärjestelmää.  Rohkeasti uusia ajatuksia esiin…

Älä anna pysähtyä, vaan koita yhteen menoon. Missään tapauksessa ei saa jäädä tuleen makaamaan.”(Luutnatti Autio Kariluodolle,Tuntematon sotilas)

 

Paikallisyksiköiden ja maatalousyrittäjien määrän vähentyessä maatalouslomittajien työpaikat ovat tänä päivänä entistä harvemmassa. (Jos nykyistä hallintouudistusta ei olisi tehty, työpaikat olisivat pienissä kunnissa vielä harvemmassa ja maatalouslomittajia ajatettaisiin ristiin, että saataisiin kullekin tilalle sopiva maatalouslomittaja).

Maatalouslomittajista yli puolet työskentelee osa-aikaisessa työsuhteessa, lisäksi merkittävällä osalla maatalouslomittajista työaikakorvauksia annetaan vapaana, eikä rahana. Näin ollen todellinen osa-aikaisuus lähentelee 70 %. Paikallisyksiöissä on suuria eroja osa-aikaisuudessa, muutamilla paikallisyksiköillä on vaikeuksia saada lisää maatalouslomittajia palvelukseen.

Aika usein ”väitetään”, että maatalouslomittajat haluavat olla osa-aikaisia. Väittämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Suurin osa osa-aikaisista haluaisi olla kokoaikaisessa työsuhteessa, mutta he eivät jaksa työstä johtuvasta syystä. Tilanne on varsinkin perheellisille kestämätön, heräät aamulla viimeistään klo 05:00. Ajat 60 kilometriä töihin, työtä klo 06-09 ja taas tunti kotiin. Sama tilanne toistuu illalla. Työaika ja palkka on päivässä 6 tuntia ja matkoihin menee 4 tuntia. Työhön olet sidoksissa kuitenkin 10 tuntia.

 

Lomituspalveluissa tapahtunut muutos on johtanut siihen, että maatalouslomittajien työpaikat ovat entistä harvemmassa ja työmatkojen osuus korostuu samalla. Lisäksi työsuhteet ovat muuttuneet osa-aikaiseksi ja nuorten osuus on vähentynyt merkittävästi. Maatalouslomittajien keski-ikä on tällä hetkellä noin 48 vuotta.

 

Vallitseva kehitys on huolestuttava, kuntien palveluksessa oleva henkilöstö ukkoontuu ja akkaantuu. Henkilöstön keski-iän muutos ei sinänsä ole huolestuttavaa. Ongelman ydin onkin siinä, että vallitseva kehitys on oire jostain. Lomituspalvelut eivät kiinnosta nuoria, he hakeutuvat mieluimmin muille työmarkkinoille. Alle 35-vuotiaiden jäsenten määrä on vähentynyt merkittävästi. Osa-aikainen työ ja siitä saatu toimeentulo ei kiinnosta, siitä syystä mm. nuoret hakeutuvat muille työmarkkinoille. Nuorilla saattaa olla muutakin koulutusta ja he ovat siitä syystä kysyttyä työvoimaa muulla alalla.

 

Työajan mitoituksen osalta saamme palautetta entistä enemmän työajan riittämättömyydestä, työaikoja on tehostettu, mutta onko siinä menty liian pitkälle? Ihmetystä herättää myös työajan mitoituksen tekeminen erillisellä ohjelmalla. Eikö johtavilla lomittajilla ole riittävästi ammattitaitoa työajan määrittelyyn? Vai onko mitoitus pakko tehdä ohjelmalla jota sitten ”kikkaillaan” tarpeen mukaan?

Työajanlaskentajärjestelmän ongelmat vaikuttavat merkittävästi työntekijöiden työssä viihtymiseen ja jaksamiseen. Vain opastamalla ja aidolla keskustelulla työantajan ja työntekijän välillä siihen voidaan vaikuttaa.

 

 

Maatalouslomittajat ry:n tekemä työhyvinvointikysely osoitti viime keväänä, että työssäjaksamista kuormittaa eniten pitkät työmatkat ja päivittäinen työajan sijoittelu. Toisena oli yksittäisten vapaapäivien antaminen, jolloin maatalouslomittajat kokivat, etteivät pysty palautumaan työstään riittävästi. Seuraavina olivat työpaikan henkiset ja fyysiset rasitteet.

Tutkimuksessa tuli ilmi myös, että 54% vastaajista ilmoitti, etteivät nuku riittävästi yöaikaan ennen työpäivää. 67% ilmoitti ettei pidä kahvitaukoa ja 89% ilmoitti etteivät ruokaile työaikana. Minusta tilanne on huolestuttava. On kaikkien yhteinen etu, että työntekijät jaksavat työssään, yksi keino  siihen on maatalouslomittajia koskeva KVTES:n liite 13. Me olemme neuvotelleet sen juuri sitä varten. Muutama vuosi sitten sopimukseen lisättiin jatkuvaa neuvottelumenettelyä koskeva pykälä:

Sopimuskauden aikana selvitetään työaikajärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja sekä mahdollisuuksia edistää työaikasuunnittelua siten, että suunnittelussa otetaan huomioon tuottavuus, työhyvinvointi, työturvallisuus sekä työurien pidentäminen. Tarkastelussa huomioidaan palvelutuotannon, työnantajien sekä työntekijöiden tarpeet.

Eikä pidä unohtaa myöskään viikoittaista vapaata ja vuorokausilepoa, ne määräykset tulevat työaikalaista, jonka eduskunta on säätänyt suojellakseen heikompaa osapuolta, eli työntekijää.

 

Tulevaisuudessa maatalouslomittajien ammattitaito tulee korostumaan, tilakoko kasvaa entisestään, koneita ja laitteita tulee koko ajan lisää sekä yrittäjät pitävät lomiaan samanaikaisesti. Ammattitaitoa on myös huolehtia omasta työturvallisuudesta. Maatalouslomittajien työturvallisuuteen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, ”näin vaarallinen” työ kuluttaa viimekädessä tarpeettomasti yhteiskunnan varoja. Melan apulaisjohtaja Tauno Jouhtimäen sanoja lainaten; Meillä on jatkuvasti 300 maatalouslomittajaa sairaslomalla, toiset 300 maatalouslomittajaa tekee heidän työnsä, eli yhteensä 600 maatalouslomittajaa on poissa omasta työstä!

 

Mikäli ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ei voida jatkossa turvata -ei meillä ole myöskään lomituspalvelujärjestelmää. Yksityinen lomitusjärjestelmä tukee ja täydentää kunnallista palvelua varsin hyvin. Kunnallinen lomituspalvelujärjestelmä on peruslähtökohdaltaan sosiaalinen palvelumuoto maatalousyrittäjille.

Kunnallisena järjestelmänä sosiaalinen puoli toteutuu varsin hyvin, ennen kaikkea palvelujen saajalla on hyvä oikeusturva kaikin puolin. Tärkeintä kunnallisessa palvelussa on palvelujen tasapuolinen antaminen viljelijäväestölle! Kunnallisen järjestelmän tavoite on tuottaa laadukkaita ja tasapuolista palvelua. Lomituspalveluyrittäjien ja yritysten ensisijainen tavoite on tuottaa voittoa! Pelkästään yksityisenä palveluna järjestetty lomituspalvelu sopii hyvin heikosti nykyisten palvelujen sosiaaliseen lähtökohtaan.

Mikäli lomituspalvelujen kehittäminen jatkuu nykyisen kaltaisena, lähivuosina palvelujen saatavuus vaarantuu merkittävästi työvoiman saatavuuden suhteen, lisäksi syntyy suuria alueellisia eroja eri paikallisyksiköiden välillä.

Maatalousyrittäjien vapaa-ajan ja työn rajapinta on maatilalla usein häilyvä, joten vapaa-ajasta, eli lomasta ei saa lipsua, palvelut on säilytettävä, mutta samalla on muistettava millä henkilöstöllä ja kenen hallinnoimana palveluja tuotetaan.

 

Maatalouslomittajat odottavat luonnollisesti osa-aikaisuuden vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Mainittakoon, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on neljään eri kertaan kiinnittänyt huomiota maatalouslomittajien osa-aikaisuuden vähentämistarpeeseen sekä ammatin vetovoiman vahvistamiseen.

Valiokunta katsoo, että myös paikallisyksiköillä tulee lain toimeenpanijoina pyrkiä järjestelyihin, joilla mahdollistetaan maatalouslomittajien täysipäiväinen työskentely ja siten parannetaan lomittajien saatavuutta. Päättäjien osalta on siis selkeästi viestitetty, että jotain pitäisi tehdä!

Kansalaiskeskustelussa pitäisi myös miettiä enemmän, haluammeko me pääosin omavaraisen, puhtaan ja turvallisen elintarviketuotannon. Lomituspalvelut ovat osa maatalousyrittäjien sosiaalipolitiikkaa ja lomituspalvelu tukee erinomaisesti heidän työssä jatkamista sekä työurien pidentämistä.

 

Maidonlämpöiset onnittelut 45-vuotiaalle lomituspalvelujärjestelmälle!

 

Raimo Kivineva

Toiminnanjohtaja

Maatalouslomittajat ry

 

27.01.2020Suojavaatteiden pesurahaan korotus
24.01.2020Lomituslainsäädännön seminaari
16.01.2020Maatalouslomittaja-lehti ilmestyy helmikuun alussa
15.01.2020Matkakustannusten korvaukset 2020
09.01.2020Mela haluaa suurempia yksiköitä
08.01.2020Talvipäivät Tahkolla
07.01.2020Lomarahan vaihtaminen vapaaksi vai lomautus?
23.12.2019Paista kinkku jäisenä!
19.12.2019Osa-aikaisen työntekijän ylityökynnys
18.12.2019Huomio ylityö arkipyhäjaksolla/viikolla

Siirry arkistoon »