Mitä käräjäoikeuden päätös kiky-tunneista merkitsee?

13.11.2019

Viime viikolla tuli tieto Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden päätöksestä, jonka mukaan kiky-sopimuksella ei voi pidentää työntekijän työsopimukseen kirjattua työaikaa. Jos siis työsopimukseen kirjattu työaika on työehtosopimuksen mukaista työaikaa lyhyempi, sovelletaan edullisemmuussäännön mukaan työsopimuksessa sovittua työaikaa.

Voiko päätöstä, joka koski Insinööriliiton jäsentä, soveltaa myös Jytyn jäseniin?

Oikeustila on epäselvä, sillä kesällä annetun työtuomioistuimen (yksimielisen) lausunnon (TT 2019:74) ja edellä kerrotun Insinööriliiton käräjäoikeustapauksen sanoma on yleistasolla vastakkainen. Työtuomioistuin antoi em. lausunnon käräjäoikeuden pyynnöstä koskien tapausta, jossa on myös kysymys kiky-tunneista eikä tämän jutun osalta ole vielä tullut käräjäoikeuden päätöstä.

Insinööriliiton jutussa kyseessä on ollut ns. kattava työsopimus, koska työsopimuksessa on sovittu hyvin monesta asiasta nimenomaisesti tes:stä poikkeavasti (työaika, vuosiloma is-aika yms). Sopimuksessa on lisäksi nimenomainen maininta, että ”muilta osin” sovelletaan tessiä.

Kuntapuolella ei pääsääntöisesti ole haluttu poiketa työsopimuksella voimassa olevasta työehtosopimuksesta. Yksityisellä puolella tilanne lienee melko samanlainen kuin kunnalla. Jos työntekijä pystyy osoittamaan, että työaika on nimenomaan sovittu tes:istä poikkeavasti, tapausta lähdetään selvittämään. Tähän mennessä näitä kikyä koskevia riitajuttuja ei ole ollut.

Päätös ei ole vielä lainvoimainen, joten on mahdollista, että se etenee valituksen kautta hovioikeuteen ja sen jälkeen vielä korkeimpaan oikeuteen.

Tiedoksi vielä se, mitä kunnan lm-kirjeessä tammikuussa 2017 on todettu kiky-tunneista:

Kilpailukykysopimuksessa sovitun työajan pidennyksen suhteesta työsopimuksessa sovittuun työaikaan, on tullut jonkin verran kysymyksiä edunvalvontaosastolle. Tilanne on haasteellinen, sillä nyt tehdyt työehtosopimuksissa sovitut muutokset pidentävät työaikaa.  Näin ollen, nyt on tulkittava sitä, onko työsopimuksessa oleva työaikaa koskeva merkintä sellainen, että se viittaa selkeästi työehtosopimuksen työaikaa koskevaan määräykseen (eli on informatiivinen) vai sellainen että siinä ei ole tätä viittausta/kytkentää (eli on itsenäinen työsopimuksen ehto).

Oikeus työajan muuttamiseen on tarkasteltava työsopimuskohtaisesti, koska työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, ja vain näillä sopijaosapuolilla on tieto siitä, mitä sopimusta tehtäessä on ollut tarkoitus sopia. Jos työsopimuksessa on sovittu työaika vain viittaamalla työehtosopimukseen, työaika muuttuu eli pitenee.  Epäselvyyttä ei ole niissäkään tilanteissa, joissa osa-aikaisen työaika on sovittu prosenttiperusteisesti työehtosopimuksen täydestä työajasta.
Jos taas työsopimuksessa on mainittu vain työaika esimerkiksi 20 tuntia viikossa ilman mitään viittausta työehtosopimukseen, lähtökohtaisesti kyse on tilanteesta, jossa muutokseen tulee saada työntekijän suostumus. Näissäkin tilanteissa pitää työsopimusta tarkastella kokonaisuutena, koska työsopimuksen muut merkinnät saattavat johtaa siihen, että työsopimuksessa mainittu tuntimäärä on tarkoitettu lähinnä informatiiviseksi.


Lisätietoja: Jytyn aluetoimistot ja edunvalvontaosasto

04.12.2019Lomituspalvelut 45-vuotta
03.12.2019Hallitus kaatui, miten käy lomitusuudistuksen?
27.11.2019Työnantajan tapaturmaluettelo
25.11.2019Puhelinkorvaus kaikille maatalouslomittajille
20.11.2019Talvipäivät tahkolla
19.11.2019Ministeri Krista Kiuru lupaa laittaa maatalouslomituksen vihdoin kuntoon ? "Minulle ei riitä, että 20 vuotta on puhuttu, nyt on myös tehtävä"
13.11.2019Mitä käräjäoikeuden päätös kiky-tunneista merkitsee?
12.11.2019Työaikakorvaukset pitää merkitä työvuoroluetteloon
11.11.2019Ypäjän lomitukset siirtyvät Sysmään
08.11.2019Kiky-tunnit laittomia?

Siirry arkistoon »