Uudesta sopimuksesta poimittuja määräyksiä

Palkankorotukset 1.5.2018

Yleiskorotus, joka on suuruudeltaan 26 euroa, kuitenkin vähintään 1,25 prosenttia.  Euromääräisenä korotus maksetaan 2 100 euron kuukausipalkkaan saakka. Sitä suurempiin palkkoihin korotus lasketaan prosentuaalisena.

Korotukset vuonna 2019

Korotukset 1.1.2019: paikallinen järjestelyerä 1,2 prosenttia liitekohtaisella perälaudalla. 

Tämä on tärkeä erä maatalouslomittajille, koska erä pitää jakaa liitekohtaisesti, näin saamme maatalouslomittajia koskevan liitteen 13 turvin oman osuutemme erästä.

Palkankorotukset 1.4.2019: yleiskorotus 1 prosentti.

Arkipyhä

Arkipyhälyhennys annetaan jatkossa kokonaisena vapaapäivänä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa. Aikaisemmin on riittänyt, että pelkästään työaikaa lyhennetään. Nyt on pakko antaa vastaava vapaapäivä.

Lomarahaleikkausten kompensaatio koostuu tammikuussa 2019 maksettavasta keskimäärin 260 eurosta, jota sopimuksessa nimitetään "paikalliseksi tuloksellisuuseräksi". Tämän lisäksi leikkausta kompensoidaan tilapäisellä, palkallisella hoitovapaalla, jota myönnetään alle 12-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lapsen hoitamiseen.

Leikkausta kompensoi myös palkallinen isyysvapaa, joka kasvaa 12 päivään. Lisäksi työnantajalta poistuu oikeus periä työkyvyttömyyseläkkeelle jäävältä takaisin tälle maksettuja sairausajan palkkoja.

0 -tuntiset päivät poistuvat

Viime kevään työtuomioistuimen päätös otettiin huomioon uudessa sopimuksessa. Poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan on huomioitu.

Mikäli ns. luvallinen poissaolo tiedetään työvuoroluetteloa suunniteltaessa (esim. vuosiloma tai sairausloma), vähentää se keskimääräisen työpäivän verran työaikaa ja ylityökynnystä. Kokoaikaisella maatalouslomittajalla vähennys on 7 h 45 min ja osa-aikaisella hänen keskimääräisen työpäivän verran.

Mikäli kyseessä on ns. yllättävä tilanne, eli poissaolo tapahtuu sen jälkeen kun työvuoroluettelo on jo voimassa, vähennys on kyseessä olevalle päivälle vahvistettu työaika. Tässä tapauksessa vähennyksen määrä voi vaihdella, koska maatalouslomittajan säännöllinen päivittäinen työaika voi vaihdella 0-12 tunnin välillä.

Työaikakorvaukset

Uuden sopimuksen myötä on tehty yhteinen tulkinta siitä, että työaikakorvaus ei ole työaikaa. Näin ollen jos viikolle on suunniteltu työtä ja vapaana annettavaa työaikakorvausta, esim. lisätyön osalta työaikakorvaus siirtyy myöhemmin pidettäväksi tai rahassa maksettavaksi, eikä vapaa-aikakorvaus vaikuta säännölliseen työaikaan.

Työaikakorvaukset tulee suunnitella ennakkoon jokaisen maatalouslomittajan työvuorolistaan joka annetaan lomittajalle tiedoksi viikkoa aikaisemmin jakson alkamista. Työaikakorvaukset tulee suunnitella lisäksi siten, että ne sijoitetaan jakson tietyille kalenteripäiville. Niiden sijainti ja määrä tulee eritellä.